Vuodet nappeja taskunpohjalla – aforistinen sarja

Luovan Kirjoittamisen Verkkolehti 2014, Lyriikka

Kuva: Nishanth Jois/Flickr

Kuva: Nishanth Jois/Flickr

Helena Kulmala

Vuodet nappeja taskunpohjalla
vaan tämä päivä kuin suuri kivi
se sinun on siirrettävä.

– – –

Näin kevät on saavuttanut kuulautensa rajat
ja muuttunut sateeksi.

– – –

Lentävien lokkien varjot hyväilevät viimeisen valon
värjäämää seinää.
Puun varjo hienoa pitsiä.
Katselen tätä – ikkunan läpikin
valun täyteen armoa.

– – –

Yksinäisyyteni sulkeutuu
pimeän kaupungin yksinäisyyteen
kuin siemen kerroksiinsa.

– – –

Seison kahden, äärettömän etäisen pisteen välissä.
Enkö minä ole se, joka on kaukana?