Neljä runoa

Luovan Kirjoittamisen Verkkolehti 2015, Lyriikka

Kari Silvola

Kari Silvola

 
***

 

 

Luovuus

Selälläni kivien paino
Ponnistan kuin vastavirtaan
Uudestaan!
Uudestaan!
Kunnes elämä parkuu
ja minusta tulee
toinen
onnellinen

Minerva Piha
 
***
 
 
Korvannipukassasi on luomi,
josta kasvaa karva.
Sanovat, että luomi josta kasvaa karva,
on terve.

Sormet kihelmöivät, haluan nypätä
karvan irti.

Mitä sanoitkaan?
En kuunnellut.

Maria Louna-Korteniemi
 
***
 
 
Kuljen kotiin
viimeksi viimeksi jäin
Hämeenkaduttaa
voiko ihminen olla näin tyhmä
vaiko vain näyttää siltä
ei kotona tätä aikaa
kapakan kautta

Santeri Latvaala
 
***