Turkulainen lavarunoilta vs. Poetry slam Rytkösen tapaan 6 – 0 turkulaisten hyväksi

Luovan Kirjoittamisen Verkkolehti 2016, Lehtijutut

OLYMPUS DIGITAL CAMERATeksti: Virve Vainiala

Kun kirjasta luettu teoria ja eletty todellisuus kohtaavat turkulaisessa lavarunoillassa

Toimittaja, ohjemapalveluyrittäjä Olavi Rytkösen mukaan lavarunous eli runoniskentä (engl. Poetry slam) on runokilpailu, jossa kilpailijat esittävät itse tekemiään runoja, jotka yleisöstä valittu viisihenkinen tuomaristo arvostelee. Poetry slamin tarkoitus on edistää kulttuuria, erityisesti runoutta, kirjallisuutta, suullista ja kirjallista ilmaisua. Samalla kannatetaan runoutta tukevia yhdistyksiä ja pidetään hauskaa. Jouni Tossavainen käyttää Poetry Slamista nimitystä runopuulaaki.

Laji syntyi Yhdysvalloissa vuonna 1984Suomeen laji tuli vuonna 2000, jolloin ensimmäinen kilpailu pidettiin Kuopiossa. Sieltä laji levisi koko maahan, ja pian ruvettiin järjestämään lajin SM-kisoja. Ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut pidettiin Pariisissa kesäkuussa 2007. Kilpailuissa Suomea edusti Jouko Saksio, joka oli voittanut Suomen mestaruuden vuonna 2006. Saksio selvisi semifinaaleihin saakka. Jouni Tossavaisen mukaan Runokukko järjestää Suomen runopuulaakikisoja edelleen.

Turkulaisessa lavarunoillassa pidettiin hauskaa ja vaalittiin runokulttuuria. Lavarunoillassa ei kuitenkaan kilpailtu eikä laskettu pisteitä. Kenenkään runoja ei pistetty paremmuusjärjestykseen. Runoamatöörinä tunnen olevani vähintäänkin hukassa erilaisten nimitysten kanssa, mutta ei anneta tunteen lannistaa vaan jatketaan tutkimista.

 

Poetry slamin järjestäminen

Rytkönen kertoo, että usein kilpailu pidetään ravintolaympäristössä. Poetry slamin voi järjestää muuallakin kuin baareissa ja kahviloissa. Myös kauppakeskukset, torit, messut ja koulut käyvät hyvin esiintymispaikoiksi.

Poetry slamissa pitää muistaa, että runoilija osallistuu kilpailuun yksin ja esittää ainoastaan omia runojaan. Runot saa olla julkaistuja tai julkaisemattomia. Runoja kannattaa varata useita siltä varalta, että pääsee jatkoon. Ennakkovalmistautumista siis tarvitaan. Esiintyessä ei ehdi runoilla uutta, ja harvoin pääsee jatkoon esittämällä yhtä runoa kerran toisensa jälkeen eri kierroksilla.

 Jokainen runoilija esitti omia runojaan. Niitä oli monta. Kerran esiintyi runoilijaparivaljakko. Monella runoilijalla oli esiintyessään printtiliuska kädessä. Mutta olipa niitäkin, jotka lukivat runojaan suoraan älykännykän näytöltä. Muutama esiintyjä kertoi kirjoittavansa lavarunoilloissa. Loppuillasta Toni pääsi lavalle uudelleen esittämään illan aikana kirjoittamansa runon.

Runoilijalla on kolme minuuttia aikaa esittää runonsa. On tärkeää kunnioittaa aikarajaa, jotta kilpailu pysyy aikataulussa. Hän saa käyttää apunaan ainoastaan mikrofonia ja tekstipaperia tai -kirjaa. Esiintymisjärjestys arvotaan ennakkoilmoittautuneiden kesken. Hyvä äänentoistolaite on tärkeä. Runo menettää herkkyytensä, jos sen joutuu karjumaan salin perälle mikrofonin puutteen vuoksi. Käytä siis mikkiä, vaikka vihaisitkin kaikkia teknisiä laitteita.

Turkulaisessa runoillassa jokaisella oli viisi minuuttia esitysaikaa, ja siitä voitiin joustaa tilanteen mukaan. Luulen, että esitysjärjestyksen päätti illan juontaja Kalle Talonen varman vaistonsa varassa. Mikrofonia käytettiin, mikä on hyvä.

 Kilpailun tuomaristo koostuu viidestä järjestäjien valitsemasta yleisön edustajasta. Tuomareiden pitää olla vapaaehtoisia, puolueettomia ja arvostelukykyisiä kansalaisia. Vaatii taitoa pysyä johdonmukaisena runojen arvostelussa ja pisteytyksessä. Pistelaskussa noudatetaan mäkihyppyarvostelussa tuttua tapaa. Tuomarin antamista pisteistä poistetaan suurin ja pienin pistemäärä mäkihyppyarvostelun tapaan. Toiselle kierrokselle valitaan viisi kilpailijaa, kolmannelle kierrokselle valitaan kaksi kilpailijaa, joista parempi on voittaja.

 Turkulaisessa runoillassa ei ollut tietoakaan tuomareista eikä pistelaskusta. Minua se ei haitannut. Kuulemma tämä on yleinen käytäntö turkulaisissa runoilloissa.

 

Toimitsijat ja oheistarvikkeet

Rytkösen mukaan tarvitaan juontaja, joka juontaa ja kuuluttaa. Tuomariston puheenjohtaja kokoaa yleisön joukosta tuomariston. Hän valvoo myös pisteidenlaskua ja tiedottaa tulokset yleisölle. Pisteidenlaskija kirjaa pisteet. Kisoissa promillemäärät saattavat sekoittaa hyvänkin päässälaskijan taidot, joten avukseen hän tarvitsee laskimen. Apumies ottaa vastaan ilmoittautumisia, huolehtii tekniikasta ja tarpeistosta ja on muutenkin apuna. Tuomaristo tarvitsee muistilehtiöt ja tussit pisteiden antoa varten. Poetry slamin säännöt kannattaa monistaa yleisölle.

Kilpailuhenkisyyttä ei esiintynyt, ja juontajana Kalle Talonen toimi suvereenisti. Luultavasti muitakin toimitsijoita oli paikalla, mutta en huomannut heitä yleisön joukosta. Promillemäärät pysyivät kohtuullisina. Olutta hörpättiin lasista vain kurkun kostukkeeksi, kun kitalakea kuivasi esiintymisjännityksen vuoksi.  

 

Aikataulu, palkinnot ja markkinointi

Ihanteellinen esiintyjämäärä on 15 kilpailijaa. Tuomaristolle pitää antaa aikaa pohtia pisteytystä. Näin laskettuna kilpailu kestää noin 2 tuntia. Palkintoja ei pidä unohtaa. Paras palkinto Rytkösen mielestä on maine ja kunnia. Sponsorit auttavat palkintojen hankkimisessa. Mainostamalla ja tiedottamalla tapahtumasta reilusti tiedotusvälineissä mahdollistetaan isot yleisömäärät. Kulttuuritoimittaja kannattaa pyytää paikalle tekemään juttu tapahtumasta.

Turkulaisessa runoillassa ei tällä kertaa päästy viiteentoista esiintyjään. Illan ohjelma kesti kaikkiaan hieman yli kaksi tuntia, mikä on kohtuullinen esityksen pituus. Arvelen, että joulukiireet verottivat katsojamääriä tällä kertaa.

Yhteenvetona todettakoon, että juuri mitään Olavi Rytkösen kertomasta ei esiintynyt turkulaisessa lavarunoillassa. Tämä ei kuitenkaan haitannut minua vähääkään. Runojen kuunteleminen leppoisassa, kannustavassa ilmapiirissä on herkkua keskellä jouluhässäkkää.

Harri Hartell on mukana järjestämässä Poetry Slam -tapahtumia, joista Rytkönen ja Tossavainen kirjoittavat.

Kaiken kaikkiaan tutustumismatkani runomaailman eri ilmiöihin on ollut hauskaa ja opettavaista. Opintomatkani jatkuu yhtä, toivottavasti yhtä riemukkaissa merkeissä.

 

Tutustumisen arvoista:

Kankaanpää, Enni: Turun lavarunous-skene houkuttelee nuoria. www.Tutka.pro, 22.4.2016.

http://tutka.pro/?p=26038

Nihil Interit ry:n kotisivut https://nihilinterit.wordpress.com/

Rytkönen, Olavi: Parhaat lavarunot. Johdatus Poetry Slamiin, osa 1. Like 2003.

Rytkönen.net. Kotisivut. http://www.rytkonen.net/

Talonen, Kalle: Runoilija Kalle Talonen. Facebook-sivut. https://www.facebook.com/runoilijatalonen/

Poetry Cam – Kalle Talonen. Helsinkin Poetry Connection 9.11.2016. https://www.youtube.com/watch?v=uKCJeRNepO4

Tossavainen, Jouni: Runopuulaaki. Poetry Slam -aiheinen blogi. http://runokukko.blogspot.fi/

Tyypillinen Facebook-kutsu Open Mic -tapahtumaan: https://www.facebook.com/events/737626366386482/