Sunnuntai

Luovan Kirjoittamisen Verkkolehti 2015, Proosa

Kuva: Cameron Russell/Flickr

Kuva: Cameron Russell/Flickr

Teksti: Soila Kotiranta

”Näitä saisitte kaksi yhden hinnalla, kassapoika sanoi ja osoitti dallaspullia.”

”Mutta yhtä ei saa puoleen hintaan?”

”Juu ei.”

Katsoin taakseni. Ei ollut jonoa. Mietin pitkään. Yhtä ei voi ostaa, jos on tuollainen tarjous. Jää harmittamaan, että maksoi tavallaan kahdesta.

”Jos minä otan kuitenkin vaan tämän kahvin. Kiitos paljon.”

Valitsin paikan, josta näki koko salin ja ikkunasta parkkipaikalle. Paperiseen pöytäliinaan oli präntätty ET-lehden laatimia kysymyksiä, joilla voisi ryhtyä juttusille. Etsin lukulaseja käsilaukusta, mutta olinkin pannut ne palttoontaskuun. Luin kaikki kysymykset. Teitkö uuden vuoden lupauksia? Mitä mieltä olet karppaamisesta? Joku oli kirjoittanut vastauksensa suoraan pöytäliinaan. Pulla päivässä pitää dieetit loitolla.

Yritin näyttää siltä, kuin katsoisin televisiota oikein kiinnostuneena. Tässä sitä ollaan sunnuntaikahvilla ja kappas, että mäkihyppyä. Japanilainen hyppäsi. Sitten saksalainen. Volyymi vaan oli liian pienellä. Sen sijaan kuului radio. ”Kaikista kasvoista… sinua, sinua hain.”

Naapuripöydän pienokainen varasti huomioni. Tuijotti minua. Katsoin takaisin, ystävällisesti. Lapsi alkoi keimailla. Huiskutin sille. Se huiskutti takaisin. Hymyilin sen äidille ja sekin hymyili minulle.

Olin katsovinani mäkihyppyä. Silmäkulmasta näin, kun lapsi pujahti leikkinurkkaukseen.

Olisin halunnut ostaa sille namuja, mutta en tohtinut. Nykyään kaikille lapsille kerrotaan, ettei tuntemattomilta saa ottaa makeisia. Tuonkin äiti oli niin fiksun oloinen.

Pienempi Apsi-apina maksoi 5 euroa 95 senttiä. Pyysin kassapoikaa irrottamaan siitä hintalaput, sillä minulla ei ollut saksia mukana. Lapsi oli taas äitinsä helmoissa. Kumarruin ja ojensin lelua. Lapsi ei huolinut sitä, mutta äiti otti apinan ja kiitti. Niille tuli kiire lähteä. Nyt reippaasti haalari päälle ja pitääkö käydä vessassa? Apsi-apina jäi pöydälle, tarjottimen viereen. Katsoin ikkunasta, kun auto kaartoi risteykseen. Mietin, mitä olin mahtanut kuvitella. Vanha mummeli.

Mäkihyppy oli loppu, nyt tuli huoltoaseman mainoksia. Otin kukkaron esiin ja menin pelaamaan Tuplapottia. Jos tulisi voitto, kävisin ostamassa santsikupin ja viinerin. Jos ei, menisin tupakalle.