Missä mun Pippuri ja Tiikeri on?

Luovan Kirjoittamisen Verkkolehti 2014, Draama

Petteri-Saaskilahti-monologin-kuvitusTeksti: Petteri Sääskilahti

Int. Kerrostaloasunto – kesäpäivä.

Keittiössä huojuu rikkinäinen pallolamppu pään korkeudella. Ikkunan edessä on naarmuinen pöytä. Jääkaappi hurisee. Sähkölampun alla Marjatta haroo hiuksiaan keittiönlattialla polvillaan.

’’Missä mun Pippuri ja Tiikeri on? Kuka ne vei? Kuka perkele ne on vienyt? Tulkaa kissit mamman luo (tauko). Saatana. Kuka ne vei. Isken puukolla. Miksi en iskenyt puukolla. Pojan kloppi. Hukuttaa vielä mun kissat. Missä on mun puhelinluettelo. Minä soitan. Minä soitan ja vaadin mun mirrit takaisin. Saatanan pojankloppi. On varmaan sen Arvosen lapsia (tauko). Arvosenpa lapsia tietenki. Kyllä minä tiedän mistä nuita perkeleitä tänne sikiää. Arvosen ämmästä tietenki. Ei oo ykskään mun kissoista synnyttäny semmosia paskapäitä. Kyllä minä näytän. Panen takin päälle ja… (tauko) Missä mun sandaalit on? Arvosen perkele. Pukee takin päälle (tauko).Minne mä olinkaan matkalla? Missä mun kissat on? Katsoo muistitaulua eteisessä, ja alkaa lukea keltaista lappua. Toni hakee kissat hoitoon tiistaina klo 15. Kuntoutus keskiviikkona klo 9. Tulen hakemaan 8.30. (tauko) Kohentaa hiuksia kevyesti. Jaa, se on Toni vieny kissat. Permamentti täytyy laittaa, lääkkeet pakata ja siivota kun likka tullee ja…Ottikohan Toni sen kissojen hiekkalaatikon. ’’