Maksuton varaus ­— kirjastopalvelujen parannus vai peikko?

Luovan Kirjoittamisen Verkkolehti 2016, Lehtijutut

Kuva: /kallu/Flickr

Kuva: /kallu/Flickr

Teksti: Sini-Päivi Aho

Paljonko olet valmis maksamaan, jotta saat luettavaksesi uutuusteoksia, voit varata opiskelukirjoja, pystyt lainaamaan elokuvia, musiikkia ja löydät käyttöösi e-aineistoa?

Suomalaisen kirjastojärjestelmän puitteissa tämä kaikki on lähes ilmaista. Useimmilla paikkakunnilla aineiston varaamisesta vielä toistaiseksi peritään asiakkailta varausmaksu. Varsinais-Suomen 18 kunnan yhteisten Vaski-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan aineiston varaaminen maksaa asiakkaalle 1 euroa / varaus. Parhaillaan valmistelussa olevan uuden kirjastolain keskeinen uudistus tullee olemaan varausmaksujen poistaminen. Maksuttomuuden taustalla on apulaisoikeuskanslerin jo vuonna 2004 antama päätös, jonka mukaan kirjaston omien kokoelmien lainauksen on oltava maksutonta. Tällä tarkoitetaan myös aineiston varaamista.

 

Yleissivistystä lähes ilmaiseksi

Suomessa kirjasto- ja koululaitos levisivät yhtä aikaa ja muodostivat yhteiskuntamme sivistyksen perustan. Turun kansankirjasto perustettiin vuonna 1863. Sen tavoitteena oli ”ilman maksoa valmistaa varattomille henkilöille, erinomattain työväestölle, tilaisuus hyödylliseen ja yleissivistävään lukemiseen”.

Suomen kunnallisilla kirjastoilla on ollut vuodesta 1928 lähtien oma kirjastolaki. Lakia on muutamia kertoja uudistettu, mutta palvelujen maksuttomuus on säilynyt sen keskeisenä kulmakivenä. Kunnat ovat saaneet valtionosuutta kirjastopalvelujen järjestämiseen, mutta toiminta on vaatinut myös omaa rahoitusta. Tästä syystä monet kunnat ovat päättäneet periä maksua myös aineiston varaamisesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan kirjastojen varausmaksut ovat kunnille taloudellisesti merkityksettömiä. Kunnissa sen sijaan parhaillaan lasketaan, kuinka paljon tulot pienenevät ja menot kasvavat, kun varausmaksu poistetaan.

Varausmaksulla siis katetaan siitä aiheutuvia kuluja. Kustannuksia tulee varatun aineiston sijainnin selvittämisestä, niteiden hakemisesta, pakkaamisesta, kuljetuksesta ja saapumisilmoitusten lähettämisestä. Yhden euron varausmaksu ei tähän riitä.

Helsingissä varausmaksuista luovuttiin vuonna 2015. Kirjastotoimenjohtaja Tuula Haaviston mukaan kyse on taloudellisesti merkittävästä asiasta. Helsingin kaupunki menetti viime vuonna tämän vuoksi tuloja noin 400 000 euroa. Sen sijaan varausten tekeminen on kasvanut räjähdysmäisesti.

Maksuttomuus luonnollisesti houkuttelee varaamaan aineistoa, vaikka sitä ei muistaisi tai ehkä edes aikoisi noutaa. Helsinkiä pienemmissäkin kirjastoissa uskotaan varausten määrän huikeaan kasvuun varausmaksun poistuessa. Toisaalta henkilökunta pelkää muuttuvansa kirjastoammattilaisista varastotyötekijöiksi.

Monen kunnan yhteisen aineistokokoelman myötä varausten tekeminen ja käsittely on kuitenkin jo tänä päivänä iso osa henkilökunnan työtä. Vaikka varausmaksujen poistolla logistinen työ edelleen lisääntyy, lienee henkilökunta edelleen asiakkaita ja heidän tarpeitaan varten.

 

Sanktio turhasta varauksesta

Uusi kirjastolaki jättää kunnille mahdollisuuden periä maksua noutamatta jääneestä varauksesta. Tämä on yksi keino hillitä hallitsematonta varausten vyöryä. Kehittämisen varaa on myös kirjasto-ohjelmassa. Tällä hetkellä Varsinais-Suomen kirjastojen välillä kuljetetaan erityisesti varattua aineistoa kirjastosta toiseen välimatkoja huomioimatta. Tulevaisuudessa varausten pitäisi kohdentua asiakasta lähinnä olevaan palvelupisteeseen.

Useimpia kirjaston asiakkaita pieni varausmaksu ei haittaa. Moni maksaa jopa mielellään saadakseen haluamansa aineiston. Vähävaraiselle hinta sen sijaan voi olla kynnys, joka estää maksuttoman peruspalvelun toteuttamisen.

Tämän vuoksi itse kannatan varausten maksuttomuutta. Kirjastolain tarkoitus on turvata laadultaan tasa-arvoiset kirjastopalvelut kaikille kansalaisille. Jokaisella tulee olla mahdollisuus myös varata aineistoa käyttöönsä varallisuudesta riippumatta.

Varausten maksuttomuus tukee lisäksi kestävää kehitystä. Kaikkien kirjastojen ei tarvitse hankkia jokaista uutuuskirjaa, elokuvaa tai elektronista peliä, kun ne kiertävät tehokkaasti toimivan varausjärjestelmän avulla.

Uuden kirjastolain on määrä tulla voimaan tammikuussa 2017. Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Aikaa on kulunut Turun kansankirjaston perustamisesta, mutta perusajatus on edelleen tarjota kansalaisille hyödyllistä ja yleissivistävää sekä nykyään vähän viihteellistäkin sisältöä elämään.