Maatkoon aurinko, loppuun mennään tähtikajolla

Luovan Kirjoittamisen Verkkolehti 2016, Lyriikka

Kuva: LadyDragonflyCC - >;</Flickr

Kuva: LadyDragonflyCC/Flickr

 

Tanka-runoutta

 

Kirsikankukka

 

Kirsikankukka

väreilee yön tuulessa

kuin hento viesti,

joka soi sisälläni

vienosti helistellen.

 

Syksyinen tuuli

 

Syksyinen tuuli

kasvoihin iskee kovaa

pimeys tulee

varjot tanssivat yössä

talveen valmistautuu maa

 

Tankaa jouluna

 

lämpimät liekit

lepattavat haudoilla

uhmaten yötä

tulevat meitä kohti

ja antavat anteeksi

 

Joulumieli

 

valkoinen nietos

kimaltavat koristeet

maaginen taivas

rento hymy kasvoilla

musta yö täynnä taikaa

 

Jäinen lakeus

 

Jäinen lakeus,

alati laajeneva

tunteiden kylmyys

turruttavat ikävän,

jonka lähtösi jätti.

 

 

Hallakarman kajo

 

Talviyö, halla.

Kirjoittamisen riesa

huonoa karmaa?

Maatkoon aurinko, loppuun

mennään tähtikajolla 

 

 

Pimeys

 

Yön pahat teot

tuntemattomat äänet

pelko iholla

paha, hyvä pimeä

uni saa voiton.

 

Lumiset kuuset

 

Lumiset kuuset

kumartavat oksillaan

sankarihauta

juhlavalaistuksessaan

sota ja rauha rinnan!

 

 

***

Tankasikermän toimittanut: Petri Luosto

Tankat ovat Ote-lehden toimituskunnan toimittajien kirjoittamia.

***

 

 

Rusettiin kiedottu yönmusta,
sisältää pyöreän kaipauksen,
jonka taskussa hytisee jäinen unelma.
Se karistaa ympäriltään huurteet pois.
ponnistelee paljaana, avuttomana,
ei pääse ilmaan, jähmettyy.
Rusetti irtoaa, kaipaus pyörii
nousevaan valoon
unelma taskussaan.