Lavarunouden edeltäjiä viime vuosisadalla

Luovan Kirjoittamisen Verkkolehti 2016, Kolumnit

Ella Eronen. Kuva: Wikipedia Commons

Ella Eronen. Kuva: Wikipedia Commons

Teksti: Virve Vainiala

Lapsuudessani Yrjö Jyrinkoski kiersi kouluja lausumassa klassikkorunoja. Hän liikutti minut miltei kyyneliin lausuessaan runoja jykevällä äänellään, ajan tavan mukaan voimakkaasti fraseeraten. Saman tien rakkaus runouteen syntyi ja melkein jo päätin, että isona minusta tulisi isona pieni runotyttö. Tosin myöhemmin rupesin arvostamaan luonnollisempaa esitystapaa. Silti Jyrinkosken lausuntaesitys teki minuun lähtemättömän vaikutuksen.

Sen sijaan suuri diiva Ella Erosen tv-esiintymiset jätti minut täysin kylmäksi. En pitänyt ajan tavan mukaisista erikoislähikuvista, joissa näkyi esiintyjän jokainen ihohuokonen. Ihmettelin, miksi Erosta pidettiin ylivertaisena lausujana. Minun makuuni hänen esitystapansa oli liian teatraalinen. Mielipidettäni en kuitenkaan uskaltanut sanoa ääneen. Siihen olin silloin liian nuori ja arka.

Lapsuudessani harrastettiin myös lausuntailtoja, mutta ujona lapsena niissä en käynyt enkä innostunut esiintymäänkään houkutteluista huolimatta. Lausuntailloissa esitettiin kuuluisien runoilijoiden runoja yleisön edessä. Asiaan kuului, että esityksiä kuunneltiin hiljaa istuen ja jokaisen esityksen jälkeen taputettiin.