Kieli

Luovan Kirjoittamisen Verkkolehti 2014, Lyriikka

Teksti: Sonja Valtonen

Kuva: Jan Fidler/Flickr

Kuva: Jan Fidler/Flickr

Kireä kuin viulun kieli,
sanovat.

He eivät tiedä.
Kaiken on oltava niin tarkasti kohdallaan.

Kultainen pinta on kaunis kuin kuollut.

Kieli on kiristettävä, viritettävä taidolla, vietävä äärirajoille.
Ja viimein kun kaikki on täydellistä
kosketus
purkaa jännitteen

Mikä pakotettiin paikoilleen, suostumaan muiden tahtoon, kaiken poissulkevaan keskittymiseen,
on lämmin ja kuriton
Sivelyä, jonka jälki kihelmöi kaulalla
Listan paksuinta viiniä
Holveissa kimaltavaa hopeapölyä, silkkaa kirkkautta

Kieli on suostunut rakastettavaksi, silloin
rakkaus karkottaa kaiken
mitä piti pelätä