JOKI

Luovan Kirjoittamisen Verkkolehti 2017, Lyriikka 0 Comments

Kuva: joan!ta/Flickr

Teksti: Sakari Lehtonen

 

 

taivaallinen kirkkaus

luo mutkittelevan vesijuovan

varsinaiseen maalaismaisemaan

ihminen – kala

 

 

aura, ikuinen ja pyhä:

kirkko, temppeli, riitin väline

juomapaikka, kauppa-areena, kulkuväylä

liikenteen solmukohta.

 

 

erimaalaiset ihmiset

silakoiden uhrisavussa

juhlien markkinahumussa

pussikaljalla, kusella, tuopit kädessä

 

 

kiuluissa ja kajakeissa

ravintolalaivassa

polkuveneessä

 

 

förillä kohti ulappaa

– tai posankalla pohjaan.

 

 

mitä pinnan alla näkyy?

 

 

pulloja korkkeja kolikoita

passeja lompakoita kirjoja

kännyköitä karkkipapereita ruiskuja

raatoja renkaita sormuksia

kenkiä puomeja tumppeja

kondomeja ruukkuja lakkeja

silmälaseja ruusuja ruumiita

särkyneitä rakkauslukkoja

 

– mätäjärven mutaa, sedimenttiä, muovia.

 

jätejoen viemäri on

viimeinen leposija.

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *