Iloisen tärinän Teatterisilta

Luovan Kirjoittamisen Verkkolehti 2017, Lehtijutut

Teksti ja kuva: Ritva-Kaarina Merilä

Kaupunkilaisten rakastama Teatterisilta on Aurajoen ylittävä kävelykatu tai olohuone, jolla viihdytään ja tavataan tuttuja. Sen suosio perustuu kauneuteen, vuodenaikojen mukaan vaihtuvaan värimaailmaan ja viehättäviin levähdyspaikkoihin, mutta sillalla on myös tunnetasolla koettavaa taikaa, rakkauden kertymää.

 

Aurajoen taideteos

Teatterisilta on Aurajoen yli kulkeva kevyen liikenteen väylä, joka yhdistää Itäisellä rantakadulla sijaitsevan Turun kaupunginteatterin ja Läntisellä rantakadulla olevan Turun ylioppilasteatterin.

Sillasta on kehittynyt olemassaolonsa aikana paitsi suosittu ylityspaikka, myös nähtävyys, joka houkuttelee viivähtämään. Sen keskilevennyksiin on sijoitettu levähdyspaikkoja, neljä penkkiä, joilta voi ihailla Turun perinteistä jokinäkymää. Viihtyvyyttä lisäävät eri vuodenaikoihin sidotut teemat, pääsiäisnarsissit, kesäkukat ja talvinen satumetsä. Eikä tarvitse olla erityisen tarkkanäköinen huomatakseen sillan kaiteen alimmille orsille kiinnitettyjä romanttisia lemmenlukkoja.

Sillalla voi kokea myös kutittavaa ja aivan turvallista jännitystä; silta tärisee ilosta, kun sillä on paljon ihmisiä.

Teatterisilta avattiin vuonna 1997. Se sai nykyisen ulkoasunsa kuitenkin vasta seuraavana vuonna, kun Jan-Erik Anderssonin graniittilaattatyö Turun Linnantontun ja Valpuri Innamaan kohtaaminen Teatterisillalla valmistui. Työ peittää sillan kannen kokonaan. Itärannalta lähestyvän, punaisista graniittilevyistä muotoillun tonttulakin tähti kohtaa keskellä siltaa länsirannalta etenevän Innamaan punagraniittisen hiuskiehkuran.

Turun linnan tontun tuntevat kaikki. Sen sijaan Valpuri Innamaa voi olla turkulaisellekin tuntematon henkilö, vaikka hänellä on nimikkokatu Turun Varissuolla. Innamaa on 1500-luvun lopulla elänyt varsin merkittävä turkulainen. Leskeksi jäätyään hänestä kehkeytyi menestynyt liikenainen, äveriäs kauppias ja laivanvarustaja.

Anderssonin työhön kuuluu samasta aiheesta rakennettu kolmiruutuinen valoteos sillan itäpäädyssä sekä kohtaamistarina, jota houkutellaan täydentämään kiveen upotetussa nettiosoitteessa. Anderssonin aloittamaa tarinaa ovat jo käyneet jatkamassa Henrik Jansson, Markku Into ja Reijo Mäki, kaikki turkulaisia sanantaitajia.

 

Pääsiäisnarsisseja, kesäkukkia ja joulun valoja

Teatterisilta pukeutuu pääsiäiseksi keltaisiin narsisseihin. Niitä istutetaan useampi tuhat valtaviin ruukkuihin ja sillan kaiteiden laatikoihin. Viehättävä tapahtuma on monelle turkulaiselle tärkeä kevätkauden avaus.

Pääsiäisnarsisseja on tuotu sillalle 2000-luvun alusta, kun Kauppapuutarhaliitto tarjosi eräässä kampanjassaan Turulle 11 000 kappaletta Tête-à-Tête -sipuleita istutettaviksi kaupunkilaisten iloksi. Turun kiinteistöliikelaitoksen ylläpitopäällikkö Mari Helin kertoo, että pääosa sipuleista päätettiin keskittää Teatterisillalle, koska se on joelta ja molemmilta rannoilta upeasti näkyvä kohde. Kukat tuovat viihtyvyyttä itse sillallekin, mitä vielä korostetaan maalaamalla pussauspenkeiksi kutsutut levähdyspenkit narsissien värisiksi, keltaisiksi.

Kaupunkilaisten palaute oli niin rakentavaa ja innostunutta, että seuraavana keväänä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin toteuttaa sama projekti omin voimin. Niin siitä tuli jokakeväinen traditio.

– Tilaamme sipulit Hollannista edellisenä syksynä. Määrä on edelleen sama ja lajikekin sama kuin ensimmäisenä vuonna. Sipulien hyötäminen suoritetaan paikallisissa kasvihuoneissa, ja kun hetki on oikea, yleensä aivan maaliskuun lopussa, Kuntec istuttaa ne laatikoihin ja vie sillalle, Helin kertoo.

Narsissit ovat kestäviä, ne pysyvät kauniina lähes kuukauden, mutta säästä riippuen kauemminkin. Kun niitten parhaat hetket alkavat olla ohi, ne jaetaan kaupunkilaisille. Luovutuspäivästä kerrotaan lehdessä ja netissä, ja innokkaimmat narsissien hakijat saapuvat odottamaan jakelua jopa pari tuntia ennen sen alkamista.

Kun narsissit ovat kadonneet Teatterisillalta, ruvetaan valmistautumaan kesäkauteen. Sitä juhlistavat kukkaistutukset, joitten värimaailma, tunnelma ja lajit ovat yhteisiä koko Turussa. Tänä vuonna värit ovat sininen, valkoinen ja hopea Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Värimaailma toistuu sillan pussauspenkeissä, kun kesäkukkien mukainen väritys korvaa penkkien keltaisen narsissivärin.

Joulun aikaan toteutettava Satusilta on uusimpia kaupunkilaisille tarjottavia elämyksiä. Silläkin on kauempaa juontava merkityksensä.

Teatterisillan valmistumisen aikoihin ruvettiin ideoimaan joulunajan valaistusta kaupungin eri kohteisiin. Työ liittyi Turun joulukaupunkihankkeeseen, mutta poiki ajatuksen kehittää pysyvää valaistusta koko Aurajokirantaan. Satusillalla haluttiin juhlistaa kaksikymmenvuotista joulukaupunkiprojektia yhtenä osana muuta keskusta-alueen kehittämistointa.

Teatterisilta muuttui jouluiseksi Satusillaksi viime vuoden ensimmäisenä adventtisunnuntaina ja siitä sai nauttia loppiaiseen saakka. Sillalle kasvoi näyttävä kuusimetsä, kun kumpaankin reunaan tuotiin yhteensä pari sataa kuusta, korkeimmat jopa nelimetrisiä. Taidokkaasti toteutetut eläinten äänet, muuttuva valaistus ja salaperäiset kuiskaukset virittivät sillalla kulkijat, eritoten lapset, jännittävän vahvaan joulutunnelmaan.

 

Ainakin tuhat lemmenlukkoa

Vaikka istutukset ja tunnelmat vaihtuvat, Teatterisillalla on myös jotain hyvin pysyvää, ikuisen rakkauden lemmenlukkoja. Lemmenlukkojen tarina juontaa alkunsa ensimmäisen maailmansodan aikaan. Nuori serbialaisnainen menetti sodan melskeissä rakkaansa toiselle naiselle, eikä jaksanut sen jälkeen enää elää. Kohtaloa seuranneet, samassa kylpyläkaupungissa asuvat nuoret naiset alkoivat turvata rakkautensa kiinnittämällä rakastavaisten nimillä merkityt lukot paikallisen Most Ljubavin sillan kaiteisiin.

Lemmenlukoista on tullut laajemmin suosittuja vasta tällä vuosituhannella. Lukko nimikoidaan ja kiinnitetään näkyvään paikkaan muitten lemmenlukkojen rinnalle. Se lukitaan ja sen avain hävitetään. Silta on oiva paikka lemmenlukolle, koska avaimen voi heittää veteen. Lemmenlukko suojelee rakastavaisten onnea torjumalla suhdetta tuhoavia tapahtumia. Lukkoon ei siis liity lupausta vaan pyyntö. Avain hukataan, jotta kukaan ei löydä sitä, eikä pääse lukkoa avaamalla rikkomaan suhdetta.

Teatterisillan kaiteeseen, sen alaosaan, on kiinnitetty tuhatkunta lemmenlukkoa. Varhaisimmat taitavat olla vuodelta 2013. Useat lukot ovat tavallisia messinkisiä tai teräksisiä riippulukkoja, jotka on kaiverrettu omin käsin tyyliin M – R top secret tai KR & LT 2014. Vanhimmissa lukoissa voi näkyä jo ruostettakin.

Osa lukoista on perinteisellä tavalla kulmikkaita, mutta osa on sydämen muotoisia. Väritys, huolellinen kaiverrustyö ja muoto vihjaavat, että lukko on erityisesti tehty lemmenlukoksi. Vaaleanpunaisen Jussi & Linda 4.3.2014 -lukon päälle on kiinnitetty vaaleansininen Jussi & Linda 1.vuosi ja vielä toinen samanvärinen Jussi & Linda 2.vuosi. Kaikki samanmuotoisia ja yhteen tankoon lukittuja.

Kultakauppias Esa Oksanen on myynyt lemmenlukkoja kolmisen vuotta. Hän kertoo nähneensä niitä ensimmäisen kerran Benidormissa Espanjassa. Lukot oli kiinnitetty satamasta vanhaan kaupunkiin johtavan portaikon kaiteisiin. Näky oli ollut niin vaikuttava, että hän päätti ottaa selvää, mistä on kysymys ja otti sitten itsekin lukkoja myyntiin.

– Lemmenlukkoja käyvät kysymässä parikymppiset nuoret, ehkä hiukan vanhemmatkin, Oksanen kertoo. Niihin kaiverretaan nimet ja tärkeä päivämäärä, usein myös sydämen kuva tai muuta symboliikkaa. Lukot ovat suhteellisen kevyitä, lähinnä pastellisävyisiä ja niitten pinta on sopivan pehmeä kaiverrukseen.

Teatterisilta ei vielä notku lemmenlukkojen painosta. Toisin on käynyt joissakin suurissa turistikaupungeissa kuten Prahassa ja Pariisissa. Siellä joihinkin lemmenlukkosiltoihin kiinnitetyt lukot on jouduttu irrottamaan ja laittamaan tilalle kyltti No Love Locks.

– Kaupunkilaisten tapa ottaa ympäristö omakseen lisää yhteisöllisyyttä, vähentää ilkivaltaa ja juurruttaa kaupunkilaisia omaan kaupunkiinsa, sanoo ylläpitopäällikkö Mari Helin.

Väitteeseen on helppo uskoa. Mitä merkityksellisemmäksi Teatterisilta tulee kaupunkilaisille, sen vähemmän sen kukkaistutukset ja muu esillepano joutuvat ilkivallan kohteiksi, ja sitä enemmän sillasta päästään nauttimaan. Silta on parhaimmillaan ylityspaikkana, jolle voi myös jäädä hetkeksi viihtymään ja ihailemaan jokimaisemaa. Lemmenlukot ovat kaunis ja mielenkiintoinen lisä Teatterisillan kokonaisuudessa, iloisessa tärinässä.