Iida Rauma: Tulevaisuuden suunnannäyttäjä

Luovan Kirjoittamisen Verkkolehti 2016, Haastattelut

Iida Rauma. Kuva: Ami Koiranen

Iida Rauma. Kuva: Ami Koiranen

 

 Teksti: Nora Palonen ja Siiri Heikkilä

Iida Rauma (s.1984), on turkulainen valtiotieteiden maisteri, joka on tehnyt vakuuttavan nousun suomalaiseen kirjallisuusmaailmaan. Rauman ensimmäinen teos Katoamisten kirja (2011) ei kadonnut kirjakauppojen alelaareihin, vaan sai ehdokkuuden Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoon. Toinen teos Seksistä ja Matematiikasta (2015), voitti Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon ja on nyt viimeisimpänä nimetty kilpailemaan Euroopan Unionin kirjallisuuspalkinnosta, neljän muun nimekkään suomalaiskirjailijan joukossa.

Kosketuksen kirjallisuuteen Rauma sai jo varhain, aluksi enemmän lukijan roolissa. Edelleenkin hän lukee monipuolisesti. Kirjoittamisharrastus sai alkunsa 11-vuotiaana päiväkirjaan rustaamisen merkeissä. Lukioaikoina Rauma kirjoitti ensimmäisen romaanikäsikirjoituksensa, mutta halusi sen jäävän visusti pöytälaatikkoon. Myöhemmin luovan kirjoittamisen opinnot Turun ylipistossa olivat ikään kuin lähtölaukaus Rauman näkyvälle kirjoittamiselle. Katoamisten kirja alkoi hahmottua luovan opintojen aikana, mutta teoksen työstäminen jatkui vielä pari vuotta niiden jälkeen. Helsingin Sanomien palkintoehdokkuus tuli yllätyksenä ja yllättävään elämäntilanteeseen. ”Antti Majanderin soittaessa olin vesivahingon keskellä asunnossani ja siksi kuulostin vähän nihkeältä. Majander sanoi, että normaalisti tämä nimitys otetaan kyllä innokkaasti vastaan”, Rauma sanoo nauraen.

 

”Kirjoittaminen vie paljon ajatusenergiaa”

Nuoresta lähtien Iida Rauma on suuntautunut pitkään proosaan, sillä se mahdollistaa ilmiöiden välisten yhteyksien tarkastelun. Hän kokee tärkeäksi voivansa kirjoittaa itselleen merkityksellisistä asioista ja sitä kautta vaikuttaa muihin.

”Kirjoittaminen prosessina on hidasta ja se vaatii huonon tekstin sekä keskeneräisyyden sietämistä”, Rauma sanoo, ”niin kauan kuin teksti on kesken, saa epäonnistua.” Rauman mukaan kirjoittamisprosessi on pitkälti uudelleenkirjoittamista ja tekstin editoimista, mikä vaatii kirjoittajalta paljon ajatusenergiaa.

Rauman teosten kirjoittamisprosessit ja työstämistavat erosivat paljon toisistaan. Katoamisten kirjaa tehdessään hänellä oli käytössään tarkka kohtausluettelo, mutta toista teosta työstäessään kirjoittaminen oli paljon hajanaisempaa. ”Jokaisen teoksen kohdalla ollaan ikään kuin uuden edessä ja jokaisen kirjan työstäminen etenee teoksen ehdoilla”, Rauma sanoo pohtivasti.

 

”Leimaava kategorisointi luo pohjaa väkivallalle”

Rauman toinen romaani lähti liikkeelle ilmastonmuutoshuolesta. ”Miten voi elää maailmassa, joka muuttuu koko ajan uhkaavammaksi ja vaikeammaksi ennakoida?” Rauma kysyy. Teoksen temaattisena tekijänä on järki ja sen vaikutus ajatteluun. Matematiikan ja seksuaalisuuden kautta tutkitaan ihmisten suhtautumista luontoon. ”Mieli ja ruumis koetaan usein erillisiksi, kuten ihminen ja luonto. Mutta on hölmöä ajatella ihminen ja luonto jotenkin toisistaan irrallisiksi”, Rauma sanoo.

Loogisuuden ja matemaattisuuden lisäksi Seksistä ja Matematiikasta ottaa huomioon myös yliluonnollisuuden ja elämän suunnitelmattomuuden. Teoksessa puhutaan kummituksista ja koirista, jotka saavat mystisiä piirteitä. Seksuaalisuus, josta kirjassa puhutaan suorin sanoin ja ”kuvottavasti” tuo myös vastakohtaa ihmisen ajattelun ja käytöksen loogisuudelle. Romaanissa kerrotaan kuvotuksesta ja ihmiskehon hallitsemattomuudesta, joka ei aina noudata järjen logiikkaa. Raumalle vahva kieli on vaikutuskeino: ”En pyri provosoimaan, vaan tuomaan asiat esiin sellaisina kuin ne ovat.”

Seksistä ja Matematiikasta on noteerattu myös kirjallisuuspiireissä. ”Tuntuu hyvältä tietää, että kirja päätyy luettavaksi ja se myös huomataan”, Rauma sanoo hymyillen.

 

Yksinäistä ja kummallista puuhaa

Luovan kirjoittamisen opinnot Rauma koki hyvänä vertaistukena kirjoittamisprosessille. Hänelle oli tärkeää tavata muita kirjoittavia ihmisiä, sillä kirjoittaminen on yleensä yksinäistä ja kummallista puuhaa. ”Opinnoissa sai paljon palautetta, ristiriitaistakin, mutta se opetti luottamaan omaan ääneen.” Rauma vinkkaa, että monipuolisen palautteen kautta kirjoittaja oppii tunnistamaan helpommin oman tyylinsä. ”Täytyy aina pitää kiinni siitä, mitä itse haluaa sanoa. Ei antautua liikaa muiden toiveille. Kaikkia ei voi miellyttää.”

Aina tekstin syntyminen ei ole yhtä sujuvaa. Inspiraation puutteessa Rauma seuraa maailmaa ja taidetta, tai kirjoittaa valkoisella tekstivärillä. ”Jumitusvaiheessa kannattaa vaan hyväksyä, että jotkut päivät ovat huonon kirjoittamisen päiviä.” Rauman mukaan kirjoittaminen vaatii myös sinnikkyyttä ja kykyä kirjoittaa, vaikka teksti olisi suoraan sanottuna paskaa.

 

Vaihtoehto normatiiviselle seksuaalisuudelle

Kategorisoinnin vastustamisen lisäksi Rauma yrittää tuoda esiin monimuotoisen seksuaalisuuden ilosanomaa. Hän on queerfeministisen Menage a trois -pornolehden päätoimittaja. Lehti toimii vapaaehtoisvoimin ja ilmestyy puolivuosittain. ”Lehti sai alkunsa tyytymättömyydestä siihen, miten yksipuolisesti kauneus ja seksuaalisuus esitetään lehdissä. Tässä lehdessä annetaan tilaa myös niille, jotka ovat jääneet ahtaiden normien ulkopuolelle”, Rauma avaa. Tällä hetkellä lehden myyntituloilla saadaan katettua painokulut, ja mitään suurempia suunnitelmia päätoimittajalla ei lehden varalle ole.

 

Seuraava teos suunnitteilla

Rauma suunnittelee jo seuraavaa teosta, mutta vaikenee sen sisällöstä. ”Kirjoittamisen aloittaminen on aina hieman hankalaa”, Rauma tunnustaa, ”mutta hyvä palaute aikaisemmista romaaneista synnyttää luottamusta epävarmuuden hetkellä siihen, että jotakin syntyy.”

Rauma myöntää stressaavansa naispuolisena kirjailijana siitä, minkälaisia odotuksia hänen teoksilleen asetetaan. ”Lukijat suhtautuvat yhä naisten kirjoittamiseen eri tavalla. Groteskiutta karsitaan helpommin ja naisilta odotetaan edelleen tietynlaista siveyttä.” Hän itse kuitenkin pyrkii kirjailijana pitämään päänsä ja olemaan antamatta periksi niille odotuksille, jotka eivät vastaa hänen omiaan.

Rauma onkin selkeästi vahva kirjailija ja samalla myös oman sukupolvensa suunnannäyttäjä. Hänen asenteessaan on hyvänlaatuista itsekkyyttä, joka antaa hänelle luultavasti tilaa jatkossakin. Samalla hänen persoonallinen kirjoitustyylinsä ja tapansa lähestyä asioita eri näkökulmista erottaa hänet muista valtavirran kirjailijoista.