Elämä on Tohmajärven kesäteatteria – ja muita runoja

Luovan Kirjoittamisen Verkkolehti 2015, Lyriikka

Kuva: Institute for the Study of the Ancient World/Flickr

Kuva: Institute for the Study of the Ancient World/Flickr

 

Mise en scène

Puheenporina kasvaa, muuttuu humisevaksi puuroksi
yhden paljetit sinkoavat valoviiruja toisen sametille
kattoon asti portviinin pehmeää bukeeta, konjakin pistävää makeutta

Jonotetaan, istutaan lipun käskemälle paikalle, sormien alla käsinojan punainen pehmeys
keskustelu sammuu valojen kanssa, hetken pelkkä pimeys

Aura Nikkilä

 
***
 
 

Elämä on Tohmajärven kesäteatteria

yllä omat ongelmat
päällä muiden ilmeet
ja alla toisten vaimot

edessä lahonneet rivit
takana kuluneet lavasteet
vieressä niiden rakentajat

kuiskaaja on kännissä
minä pääroolissa
ja syksyyn vielä aikaa

Joel Haapamäki

 
***
 
 

Kotona

Toukkien tappamia koivuja,
yllä katkeronsininen taivas.
Tuuli huitaisee matkaansa teurastetun poron karvat
kuin etelässä osmankäämin hahtuvat.

Maria Louna-Korteniemi

 
***
 
 

Sää on totta
joka päivä, teepussit havisevat
lehdillä kävelee kirjaimista sanat, verhoissa kiipeävät vielä
kun on matoja hampaissa

Kiinanruusu kahahtaa
Joka päivä, muistinko sanoa

Jenni Halmetoja

 
***
 
 

Vauhti repii nahan irti
musta permanto nousee seinäksi, eikä yleisö hengitä ulos
viimeinen repliikki valuu sylkenä ulos

pieniä rumia
vatsahapoilta maistuvia kirjaimia

Wilhelmiina Palonen