Edelläkävijä jättää pesemättä

Luovan Kirjoittamisen Verkkolehti 2014, Lehtijutut

Kuva: Rennett Stowe/Flickr

Kuva: Rennett Stowe/Flickr

Teksti: Maria Halkilahti

Hyväksymällä vaatteissasi kevyen lian ja hien saatat pelastaa maailman

Tapasin hyvännäköisen ja tyylikkään naisen, joka kertoi, ettei koskaan pese vaatteitaan. “Melkein kaikki vaatteet puhdistuvat tuulettamalla. Alusvaatteet tietenkin pesen.” Hänen äitinsä piti pesemättömyyttä ällöttävänä, mutta naisen mielestä jatkuva peseminen oli turhaa. “Jos vaatteeni eivät haise, miksi kuluttaisin niitä pesemällä?”. 

Vaatetusteollisuus on yksi maailman suurimpia teollisuudenaloja. Yllättävää kyllä, vaatetuotannon ympäristövaikutuksista noin puolet tulee vaatteiden huollosta. Eli siitä energiasta, vedestä ja kemikaaleista, jotka kuluvat pesukoneen ja kuivausrummun pyöriessä. Mekaaninen kulutus tuhoaa kuidun pintaa ja vanhentaa vaatetta.  Jos lisäisimme vaatteiden tuulettamista ja hyväksyisimme käytön jäljet vaatteissamme, voisimme säästää sekä vaatteita että ympäristöä. Miksi se kuitenkin tuntuu niin haastavalta?

Olemme oppineet siihen, että pesuaineentuoksuinen puhtaus on prioriteetti numero yksi. Sillä menestyy työpaikkahaastattelussa ja se tuo itsevarmuutta esiintyjälle. Pestyt ja silitetyt vaatteet erottavat menestyjät häviäjistä, kaupunkilaisen maalaisesta ja arjen pyhästä. Pahin painajainen on pettävä deodorantti. Äidit muistelevat kauhulla, kuinka lasten ollessa pieniä jakkupuvusta saattoi rapsutella puuronjämiä. Naapurin ukon tiesi juopoksi tuulitakin tahroista ja housunetumuksen keltaisesta läikästä.

Ei ole helppoa olla muodikas tuulettaja. Vaatii hyvää itsetuntoa pukeutua vaatteisiin, jotka on itse nuuhkimalla todennut käyttökelpoisiksi. Tapaamani nainen korosti useaan kertaan, ettei hän itse tai kukaan muukaan ollut koskaan huomannut hänen vaatteissaan epämiellyttävää hajua. Ja hän sentään työskentelee muodin parissa. Kaikki eivät luota aistihavaintoihin: keskustelupalstoilla kysellään, mikä on normaali vaatteidenvaihtoväli ja käyttääkö kukaan muu samaa collegepaitaa kolmena peräkkäisenä päivänä. Olo on varmempi, kun tietää vaatteen tulevan suoraan pyykkikoneesta.

Pesemme vaatteitamme enemmän kuin koskaan. Käsin paljussa pestessä ei olisi tullut mieleenkään pestä mitään ylimääräistä. Kun vaatteeseen tuli pieni tahra, oli helpointa pestä vain likaantunut kohta. Ei kukaan pessyt vaatteita varmuuden vuoksi. Oli keksittävä muita ratkaisuja: entisaikojen luottomateriaali villa ei kaivannut pesua puhdistuakseen. Likaisissa hommissa käytettiin essua tai muuta suojavaatetta. Puseron alle puettava hihallinen aluspaita pidensi vaatteen pesuvälejä.

Jos menneisyyden toimintamallit vaikuttavat vaivalloisilta, voi katseen suunnata tulevaisuuteen. Nanoteknologian avulla materiaalien rakennetta ja pintaa voidaan muokata likaa hylkiviksi. Esimerkiksi kalifornialainen Silic lupaa, että heidän t-paitoihinsa eivät hiki tai muut nesteet tartu. Kun pesun aika kuitenkin jossain vaiheessa koittaa, kestävät heidän paitojensa ominaisuudet kymmeniä pesuja. Tällaisia kaikkien vaatteiden pitäisi olla. Silloin laiskasta vaatehuoltajasta tuleekin muodin edelläkävijä.