Arvet elämä järvet

Luovan Kirjoittamisen Verkkolehti 2015, Lyriikka

Kuva: Jelle/Flickr

Kuva: Jelle/Flickr

Teksti: Aleksi Kauppinen

jälkeenpäin

Tao kimmeltää yössä maaseudun

viedessä halki esikaupunkien,

puhelinkeskusteluiden ja

hotellisänkyjen

 metsään,

jossa

neulojen sydämistä nukkuneet

levottomat suunnistajat muistuttavat,

virtaavat

        kotiinpäin

          kompassit

ta.

 

 

 

Arvet elämä järvet

umpeen tahtovat kasvaa.

Korret kaislat soiden

pientä kuplaa kiljahtaa.

Kuka sitä arvaa,

kun simpukka aivastaa.

 

 

Peltoja

niitä on paljon.

Niin paljon peltoja

on pienellä alalla.              Tupakkaa

ja tuhkaa lattialla.

Terassin lattialla

miehet seisovat.                Aukealla alasti

kirmaavat; villejä

varsoja, pieniä

varsoja.

Varsoja

pieniä, varsoja

villejä; kirmaavat

alasti aukealla.                   Alalla pienellä on

peltoja paljon niin.

Paljon on niitä

peltoja.                               Seisovat miehet

lattialla terassin.

Lattialla tuhkaa ja

tupakkaa.

 

Kuva: A National Acrobat/Flickr

Kuva: A National Acrobat/Flickr